Taustatarinasta

Taustatarinan elävöittämiseen kiinnitetään tänä vuonna erityistä huomiota. Tarkoitus olisi myös, että historiallinen teema näkyisi tapahtumassa kokonaisvaltaisesti, ei pelkästään osapuolten nimissä ja lipuissa.

Skenaariot tulevat seurailemaan kronologisesti historiallisia tapahtumia valitsemallamme ajanjaksolla. Eli lauantaina aloitetaan 1350-luvulta ja sunnuntaina lopetetaan 1450-luvulle, skenaarioiden muodostaessa historiallisen jatkumon. Skenaarioiden nimet, armeijajaot niissä sekä niiden briiffaus ja erikoistavoitteet pohjautuvat osittain historiallisiin tapahtumiin ja taisteluihin. Tietyissä skenaarioissa kokeillaan kevyitä larp-elementtejä tunnelman lisäämiseksi, huumoria unohtamatta.

Sotahuudon vakiintunutta luonnetta ei tietenkään lähdetä muuttamaan ja eläytymisen ja historiallisen ulkomuodon lisäämiseen tarkoitetut toimet ovat täysin vapaaehtoisia. Ryhmiltä ei siis esimerkiksi vaadita valittuun aikakauteen sopivaa ulkoasua, mutta uusia ryhmiä sekä ulkoasuaan päivittäviä porukoita kannustetaan ja autetaan muokkaamaan identiteestään teemaan sopivia mikäli vähänkään kiinnostaa.

Tulemme koostamaan normaalin taustamateriaalin lisäksi erilaisia matalan kynnyksen ohjeita historiallisten varusteiden tekoon sekä helppoja niksejä ryhmien erottumisen parantamiseen.

Aikalinja

Sotahuudon 2010 viitekehys on Balkan 1354-1453, toisin sanoen aiheena on Ottomaanien Sulttaanikunnan laajenemisen alku. Ajanjakson aloittajana toimii hyökkäys Gallipoliin 1354 –ottomaanien ensimmäinen jalansija Euroopan puolella- ja se päättyy Konstantinopolin valtaukseen 1453, jonka myötä Kreikan keisarikunta lakkasi olemasta. Toisin kuin usein ehkä luullaan, kyseessä ei ole mikään yksinkertainen uskonsota saatika sitten turkkilaisten armeijoiden vääjäämätön voitonmarssi kohti länttä, vaan pitkä ja monimutkainen sarja konflikteja joissa geopolitiikka ja kauppasuhteet esittivät merkittävämpiä rooleja kuin uskonkiihko, ja jonka aikana liittolaisuussuhteet vaihtuivat usein ja yllättäen. 

Aikakaudelle mahtuu useita legendaarisia taisteluita, joista ainakin muutama tullaan näkemään sotahuutomaisena sovituksena tapahtumassa. Tässä tiivistetty aikalinja:

• 1356: Ottomaanit valtaavat Gallipolin Kreikan Keisarikunnalta ja siirtyvät näin ensimmäistä kertaa sotimaan Balkanille
• 1365: Unkarilais-balkanilainen allianssi yrittää häätää ottomaanit Adrianopolista, onnistumatta siinä
• 1366: Savoijin Amadeon ristiretki ottomaaneja vastaan palauttaa Gallipolin hetkeksi Keisarikunnalle
• 1371: Ottomaanit aloittavat Serbian valtaamisen, Cirmenin taistelussa Balkanin koalitio saa köniinsä
• 1372: Bulgaria ryhtyy ottomaanien vasalliksi, myös Kreikka maksaa hetken veroa turkkilaisille
• 1373-1385: Kreikan Keisarikunnan sisällissota, johon sekä latinalaiset että ottomaanit ottavat osaa eri puolien liittolaisina
• 1389: Kosovon taistelu, ottomaanit murskaavat serbit. Serbiasta tulee ottomaanien vasalli. Ottomaanien emiiri (=kuningas) julistautuu sulttaaniksi (=keisariksi)
• 1390: Ottomaanit laittavat vasallikreikkalaisensa valtaamaan Filadelfian kaupungin kapinalliskreikkalaisilta
• 1396: Unkarilais-ranskalainen ristiretki ottomaaneja vastaan, Nikopoliin taistelu. Ranskalaiset möhlivät taistelun ja vain pieni määrä ristiretkeläisiä pääsee pakoon
• 1402: Timur Lenk hyökkää ottomaaneja vastaan, Ankaran taistelu, Ottomaanit ottavat lukua
• 1402-1413: Ottomaanien sulttaanikunta kymmenen vuotta heikentynyt ja sisällissodassa. Vasallit Balkanilla juhlivat ja itsenäistyvät hetkeksi
• 1413-1424: Ottomaanit valtaavat menettämänsä alueet Balkanilla takaisin: Serbia, Keisarikunta, Bosnia jälleen Ottomaanien vasalleja
• 1442: Kapinalliskreikkalaiset ja ottomaanit piirittävät Konstantinopolia
• 1444: Varnan taistelu, puolalais-unkarilainen ristiretki kokee nolon lopun kun Puolan nuori kuningas päättää rynnätä etulinjassa kohti vihollista, kuolee
• 1453: Ottomaanit valtaavat Konstantinopolin, Kreikan viimeinen keisari kuolee (pari siirtokuntaa sinnittelee vielä 8 vuotta)

Armeijat

Armeijoita tulee kuusi kappaletta: jokaiselle tulee oma lippu, ja jokainen armeija johtaa vuorollaan omaa osapuoltaan. Useimmissa taisteluissa on tietenkin vastakkain kolme ja kolme armeijaa, ja osapuolten koostumusta vaihdellaan kuten aiemmissakin Sotahuudoissa. Osapuolten koostumukset vastaavat historiallisia käänteitä: valitsemamme ajanjakso on tähän otollinen, sillä Balkanin sodissa liittolaiset ja vasallisuhteet vaihtuivat tiuhaan, aikaansaaden välillä yllättäviäkin aseveljiä.

Ottomaanien sulttaanikunta

Lippu: punainen viiri sekä hevosenhäntä

Turkkilaisten kehittynyt, professionaalinen ja monipuolinen sotajoukko on toinen tapahtuman pääarmeijoista.

Unkarin kuningaskunta

Lippu: puna-valkoiset vaakaraidat (ns. Árpádin lippu)

Balkanin vahvin ja suurin mahti, joka kernaasti suojeli alueen pikkuvaltioita turkkilaisia vastaan (pikkuvaltioiden itsenäisyyden hinnalla), varustaa tapahtumaan sen toisen pääarmeijan.

Serbia

Lippu: keltaisella pohjalla punainen kaksipäinen kotka

Serbian lippu edustaa tapahtumassa kaikkia Balkanin pienempiä slaavilaisia valtioita. Aikakauden alussa omaa pienoisimperiumiaan hallinnut Serbia menetti Kosovon taistelun jälkeen itsenäisyytensä ottomaaneille, sopeutui uusiin hallitsijoihinsa sangen nopeasti ja pian serbialaiset ritarit muodostivatkin jo ottomaani-armeijan iskunyrkin.

Latinalaiset

Lippu: valkoisella pohjalla punainen risti (Pyhän Yrjön risti)

Latinalaisilla tarkoitetaan kaikkia katolisesta, siis läntisestä, Euroopasta tulevia kristittyjä: tapahtumassa latinalaisten armeija edustaa läntisiä ristiretkeläisiä tai katolisia palkkasotilaita, skenaariosta riippuen.

Kreikan keisarikunta

Lippu: vihreä-kulta-punainen viiri, jossa Pyhä Yrjö surmaamassa lohikäärmettä

Jo pitkään hiipunut Itä-Rooma, eli Bysantti, eli Kreikan keisarikunta ei ollut aikakaudella enää erityisen merkittävä sotilaallinen mahti, mutta sen mahtava pääkaupunki Konstantinopoli sekä ennen kaikkea Rooman keisarin arvonimi olivat ottomaanisulttaanien päätavoitteet Balkanilla.

Tataarit

Lippu: sinisellä pohjalla kolme valkoista kiekkoa (Timur Lenkin tunnus)

Tataariarmeija edustaa tapahtumassa Kultaisen Ordan ja Timur Lenkin joukkoja: molemmat sekaantuivat Balkanin sotkuihin mielellään ja usein, kaikilla puolilla.